Vaalipaneeli ei houkutellut yleisöä

OAJ:n Pohjanmaan alueyhdistyksen ja Kokkolan paikallisyhdistyksen sekä AKAVA Pohjanmaan järjestämä kansanedustajaehdokkaiden vaalipaneeli Kokkolassa 16.3.2015 houkutteli paikalle kolmisenkymmentä kuulijaa, mikä oli järjestäjille hienoinen pettymys. Asiasisältö sen sijaan oli sitäkin parempaa ja paneelin veti taitavasti MTV:n uutisista tuttu kokkolalainen toimittaja Outi Airola. Ehdokkaista paikalla olivat Eila Aarnos (Vasemmistoliitto), Ilkka Hänninen (Vihreät), Bjarne Kallis (Kokoomus), Irma Kemppainen (Perussuomalaiset), Jutta Urpilainen (SDP), Saara Tikkakoski (Kristillisdemokraatit) ja Ulla-Maria Åstrand (Keskusta). RKP:stä oli pyydetty Marlén Timosta, joka oli estynyt saapumasta paikalle.

Vaalipanelistit Eila Aarnos, Ilkka Hänninen, Bjarne Kallis, Irma Kemppainen, Jutta Urpilainen, Saara Tikkakoski, ja Ulla-Maria Åstrand sekä paneelin juontanut Outi Airola.

Tilaisuus alkoi Pohjanmaan alueyhdistyksen puheenjohtajan, rehtori Ari Rousun avauspuheenvuorolla. Varsinaisen paneelin aiheita olivat varhaiskasvatus, peruskoulu, toisen asteen koulutus ja korkeakoulut. Varhaiskasvatuksesta puhuttivat erityisesti henkilöstön riittävyys ja pätevyys. Nykyiseen kasvatukselliseen sisältöön oltiin pääasiassa tyytyväisiä. Tosin Eila Aarnos tähdensi, että sisältö saa pysyä enemmän leikkimisenä kuin koulumaisena, jollaista se useammassa läntisen Euroopan maassa nykyään on.

Peruskoulukeskustelun aiheina olivat ryhmäkoot, määrärahaleikkaukset, lomautukset, tulevaisuuden peruskoulu ja kokonaistyöaika, josta syntyikin erimielisyyttä Bjarne Kalliksen ja Jutta Urpilaisen kesken. Kallis kannatti nykyistä opetusvelvollisuuteen perustuvaa palkkausjärjestelmää Urpilaisen kallistuessa kokonaistyöajan kannalle. Urpilaisen mukaan opettajan työhön kuuluu tätä nykyä paljon muitakin tehtäviä kuin perinteistä opetustyötä ja lisätyöstä ei makseta palkkaa. Tämän puutteen kokonaistyöaika korvaisi. OAJ on valmis neuvottelemaan kokonaistyöajasta, jos Kuntaliitto lopettaa lomautuksiin kannustamisen. Saara Tikkakoski kertoi opettajia kuormittavan nykyinen hankerahoitusmalli. Kasvava osa peruskoulun rahoituksesta tulee erilaisista hankkeista, joiden hakemiseen kuluu liian paljon aikaa ja energiaa. Hänen mielestään hankerahoitus pitää muuttaa suoraksi rahoitukseksi ilman hakuviidakkoa, jolloin varsinaiseen työhön eli opettamiseen jää enemmän aikaa. Irma Kemppaista harmitti opettajien ja kaupungin muidenkin työntekijöiden lomautukset, joista ei näytä säästöä lopulta syntyneen. Itse hän aikanaan vastusti lomautuksia voimakkaasti. Ulla-Maria Åstrand vuorostaan kertoi sijoittavansa taito- ja liikuntatuntinsa koulupäivän keskelle, mikä ei oppilaan kannalta tee koulupäivästä liiankaan raskasta. Hän siis jo periaatteessa toteuttaa ajatusta, että koulupäivän keskelle sijoitetaan kerhotunteja.

Toisen asteen koulutuksesta keskustelua herätti pienten lukioiden tulevaisuus ja ammattikoulutuksen rahoitus. Kukaan ei suoraa kannattanut pienien lukioiden sulkemista, mutta jos oppilasmäärä jää pieneksi, ei lukion ylläpitäminen ole enää pienelle kunnalle taloudellisesti järkevää. Ammattikoulutuksen rahoitus tulee nykyään ns. laskentapäivien oppilasmäärien mukaan, mutta esim. Urpilainen kannatti rahoitusmallia suoritettujen tutkintojen mukaan korkea-asteen mallin mukaisesti. Yleisöstä todettiin, että tämä malli tekee määrästä laatua tärkeämmän asian. Työssä oppimisesta syntyi myös keskustelua yleisön ja Bjarne Kalliksen kanssa. Kallis kannatti saksalaista mallia oppisopimuskoulutuksesta. Ilkka Hänninen kertoi, että työpaikkoihin sijoitettavat työharjoittelijat vievät paljon palkatun henkilöstön aikaa perehdyttämiseen ja valvontaan. Tämä aika on poissa siitä työstä, joka tuo yritykselle leivän.

Korkea-asteen koulutukselle jäi vähän keskusteluaikaa kellon lähestyessä uhkaavasti tilaisuuden päättymisaikaa. Kaikki panelistit kannattivat nykyistä duaalimallia, jossa ammattikorkeakoulut keskittyvät ammatilliseen korkea-asteen koulutukseen ja yliopistot ylempiin korkeakoulututkintoihin ja perustutkimukseen. Urpilainen halusi lisätä Centria Ammattikorkeakoulun vetovoimaisuutta, koska nykytilanteessa oppilaiden vähäisyyttä paikataan ulkomailta tulevilla opiskelijoilla. Jos ETA-alueen ulkopuolelta tuleville oppilaille määrätään lukukausimaksut, tulee kansainvälisten opiskelijoiden määrä vähenemään ja aukko tulisi paikata kotimaasta tulevilla oppilailla.

Tilaisuuden päätti OAJ:n Pohjanmaan alueasiamies Tuula Ala-Lantela, joka kutsui valituksi tulevat kansanedustajat kuukausittain pidettäviin kahvitilaisuuksiin, joita järjestetään Vaasan, Seinäjoen ja Kokkolan alueilla. Tunnin kestävissä kahvituokioissa kansanedustajat saavat tavata opettajia ja kuulla heiltä tämän päivän koulumaailman asioista.

Keski-Pohjanmaan Ammattiopiston ammattikampuksen auditorio olisi vetänyt enemmänkin kuulijoita paikalle.