Yleinen eläkeikä nousee 65 vuoteen01.10.2014 Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet uudesta eläkeratkaisusta, jossa eläköitymisikä nousee vuodesta 2017 lähtien vaiheittain 3 kk/ikäluokka vuoteen 2025 mennessä siten, että vuonna 1955 syntyneet voivat jäädä eläkkeelle 63 vuoden ja kolmen kuukauden ja vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneet 65 vuoden ikäisinä. Ratkaisu ei koske heitä, jotka ovat aikaisemmin saaneet valita esim. 60 vuoden eläköitymisiän. Uudessa mallissa eläkettä alkaisi kertyä jo 17-vuotiaana ja eläkkeelle voisi siirtyä 65 - 70 vuoden ikäisenä, mikäli eduskunta hyväksyy esityksen. Uuden esityksen kannalla ovat EK, SAK ja STTK. Akava vastustaa tehtyä esitystä. OAJ:n, JUKOn ja Akavan hallitukset hylkäsivät yksimielisesti työmarkkinakeskusjärjestöjen esityksen eläkeuudistukseksi vuodesta 2017 lähtien. Neuvotteluissa ei saavutettu keskeisiä OAJ:n, JUKOn ja Akavan tavoitteita, mm. korotettua karttumaa työuran loppupäähän. Esitys ei kannusta jatkamaan työuralla, koska taloudelliset kannustimet puuttuvat. Pelkkä eläkeiän nostaminen ei pidennä työssäoloaikaa automaattisesti. Eläkeratkaisu ei myöskään huomioi koulutettua, naisvaltaista, melko matalapalkkaista jäsenkuntaamme riittävästi. Teollisuusalojen ammattimies voi aloittaa uransa jo alle 20-vuotiaana, kun taas opettaja pääsee työelämään vasta 25–26-vuotiaana. Jos molempien eläkeikä on sama, voi koko työuran ansiokertymä olla toistakymmentä prosenttia opettajan tappioksi. Uusi eläkeikäNykyinen yleinen vanhuuseläkeikä on 63 - 68 vuotta. Vuodesta 2017 lähtien eläköitymisikä nousee 65 ja työstä eroamisikä 70 ikävuoteen vaiheittain vuoteen 2025 mennessä. Opettajien itse aikoinaan valitsemia henkilökohtaisia eläkeikiä (esimerkiksi 60 v tai 64 v 8 kk) ei tässä ratkaisussa muutettu. Uudenlainen eläkekarttumaEläkkeen karttumisen alaikäraja alenee 18 vuodesta 17 vuoteen. Eläkettä karttuu koko työuralta vanhuuseläkeiän alarajaan saakka 1,5 prosenttia vuodessa. Korotettu ja superkarttuma poistetaan. Ratkaisussa ei puututtu palkattomien jaksojen eläkekertymiin. Poikkeus: vuoden 2017 alusta vuoden 2025 loppuun on 53–62-vuotiailla ns. siirtymäkauden korotettu karttuma 1,7 prosenttia vuodessa, kun se nykyisin on 1,9 prosenttia. Tällöin työntekijän työeläkemaksu on 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin muilla. Niin sanotun 4,5 prosentin superkarttuman tilalle tulee selvästi pienempi lykkäyskorotus: vanhuuseläkeiän alarajan eli 65 ikävuoden ylitys korottaa karttunutta eläkettä 0,4 prosenttia jokaista lykättyä kuukautta kohti. Esimerkki eläkepalkastaEsimerkkihenkilönä on julkisen alan koulutettu työntekijä, joka aloittaa työuransa 26-vuotiaana 2 600 euron kuukausipalkalla ja jonka palkka nousee 20 vuoden palvelun jälkeen 3 350 euroon kuukaudessa. Eläke nykyjärjestelmässä, jos henkilö jatkaa töissä 65-vuotiaaksi on 2 042 e/kk. Uuden eläkejärjestelmän mukaan laskettu eläke uuden alaikärajan mukaan on 1 842 e/kk eli 200 euroa pienempi. Työuraeläke63 vuotta täyttäneille, vähintään 38 vuoden työuran tehneille valmistellaan uusi eläkelaji, työuraeläke. Sen edellytyksenä on psyykkisesti tai fyysisesti rasittava ja kuluttava työhistoria sekä työkyvyn alenema, joka on lievempi kuin nykyisessä työkyvyttömyyseläkkeessä. Osittainen varhennettu vanhuuseläkeOsa-aikaeläke korvataan osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä. Varhennetun vanhuuseläkkeen alaikäraja on vuoteen 2025 saakka 61 vuotta, sen jälkeen 62 vuotta. Osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen ei liity palkka- tai työaikarajoja, osa-aikatyötä ei vaadita. Sen yksityiskohdat tarkentuvat jatkovalmistelussa. Eläköitymisiän muutoksetSyntymävuosi Eläköitymisikä 1955 63v + 3kk 1956 63v + 6kk 1957 63v + 9kk 1958 64v 1959 64v + 3kk 1960 64v + 6kk 1961 64v + 9kk 1962 - 65v Asian jatkovalmisteluEläkeratkaisun valmistelu jatkuu kolmikantaisesti siten, että seuraava Suomen hallitus antaa esityksen eläkeuudistuksesta eduskunnan päätettäväksi loppuvuodesta 2015. Uudistus tulee näillä näkymin astumaan voimaan vuoden 2017 alusta. |
Keski-Pohjanmaa